....

Ainutlaatuinen olkimuseo mäkitupalaismiljöössä

Postimäen takuuyhdistys perusti vuonna 1983 olkimuseon Englundin taloon. Ilolaisnaiset Gusti Vaselius ja Gunnel Busk suunnittelivat näyttelyn ja keräsivät esineet. Talosta löytyy monta vanhaa olkitöitä sekä mm. olkimankeli.

Postimäen kauppapuodista löytyy myös myynnissä olevat olkihimmelit. Valmistaja on Porvoolainen Märta Järvinen.

Postimäen rakennukset

..

Unikt halmmuseum på Postbacken

Det gemytliga halmmuseet på Postbacken ger en inblick i hur halmarbete går till både i dag och för hundra år sedan. Utställt finns också prydnadsföremål som tillverkades för att säljas i butiker i Borgå och Helsingfors.

Museet grundades av Postbackens garantiförening år 1983. Utställningen har sammanställts av Illbyborna Gusti Vaselius och Gunnel Busk. 

Posbackens byggnader

....

hs halmmuseet.jpg
 Märta Järvinen

Märta Järvinen

....

Ennen vanhaan olkea käytettiin erilaisten käyttöesineiden tekoon. Oljen punonta kuului niihin asekareihin jonka melkein kaikki osasivat. Punonnasta tuli jostain syystä erityisen suosittua Ilolassa. Syytä miksi ei tiedetä.

Oljen punonta tapahtui talvisin. Sanotaan että ihmiset kokoontuivat talvi-iltaisin kertomaan kummitustarinoita pitääkseen punojat hereillä. Lapset auttoivat myös oljen punonnassa. Seitsemän ja kahdeksan ikäisinä lapset olivat jo niin taitavia punojia että heidän töitä pystyi myymään.

Olkea punottiin urakkavauhdilla, hyväksyttävä päivän saldo oli 25 alnaria eli noin 15 metriä punosta. Sanotaan että tunnollinen punoja pystyi saamaan 70-80 penniä päivässä. Päästäkseen tähän piti punoa aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Olkihattujen tuotanto

Porvoon olkihattutehdas Porvoon keskustassa vaikutti vuosien 1890-1928 aikana ja siellä työskenteli ajottain yli 50 taitavaa ompelijaa. Oljesta tehdyt kesähatut olivat silloin tavallinen näky katukuvassa. Tehdas myi hattujaan mm. Viipuriin ja Pietariin. Siellä hienot rouvat kulkivat Ilolan olkien koristaessa heidän päitään. 1900-luvun alussa tehdas valmisti noin 20 000 hattua vuodessa.

..

Halmflätningen skedde vintertid och det sägs att folk samlades om kvällarna för att berätta spökhistorier för att hålla fläterskorna vakna.

Barnen hjälpte till

Barnen hjälpte också till med flätandet. I 7-8 års ålder de blev tillräckligt skickliga så att man kunde börja sälja deras produkter. Då arbetade de enligt prestation och skulle åstadkomma minst 25 alnar per dag, dvs omkring 15 meter. De skickligaste fläterskorna tjänade omkring 70-80 penni per dag under vintermånaderna.

Som råmaterial använde man råghalm vilken skördades omkring midsommar då rågen ännu var grön. Man använde sig av råg eftersom mellanrummet mellan noderna är långt och för att det är ett relativt mjukt material att arbeta med.

Den färska rågen torkades i solen, blektes med svavel och sorterades sedan efter grovlek. Halmstråna flätades till över 30 meter långa flätor. Bredden på flätorna varierade enligt mönster och i början av 1900-talet fanns det omkring 40 olika mönster.

Halmhattsfabriken i Borgå

Flätorna skickades till halmhattsfabriken i Borgå. Staden var vid sekelskiftet ett centrum för halmindustrin i Finland och fabriken verkade mellan åren 1890-1928. Man sålde halmhattar till bland annat St Petersburg och Viborg där förnäma damer gick omkring med Illbyhalm på sina huvuden.

....

hs halmhatt2.jpg

....

Olkihatut poistuivat muodista 1920-luvulla ja hattujen kysyntä laski niin radikaalisti että Porvoon olkihattutehtaan toiminta lakkautettiin 38 vuoden jälkeen.

Tämän jälkeen loppui oljen punonta suurelta osin Ilolassa. Tai ainakaan sitä ei enää tehty rahan takia.

Kylän naiset aloittivat 1940-luvulla erilaisten koriste-esineiden valmistamisen erääseen Helsinkiläiseen liikkeeseen. Osa tuotannosta myytiin Porvoon torilla. Vielä 70-80-luvulla myytiin Ilolassa valmistettuja koriste-esineitä oljesta käsityökauppa Hemtrevnadissa Porvoossa.

Lähde; julk. Postimäellä tapahtuu, julkaisija Postimäen kannatusyhdistys ry.

..

I början av 1900-talet producerades omkring 20 000 halmhattar per år. Hattarna blev omoderna på 20-talet och fabriken lades då ned. Efter detta var det i stort sett slut med halmflätande för vinning i Illby.

Kvinnorna på backen började skapa annat än halmflätor av halmen och på 1940-talet började en affär i Helsingfors köpa julprydnader, korgar, dukar, underlägg och andra föremål från Illby.Man sålde även korgar på Borgå torg och ännu på 80-talet såldes prydnadsföremål av halm i handarbetsaffären Hemtrevnad som fanns i Borgå.

Källa; Det händer på Postbacken, utgivare Postbackens garantiförening r.f.

....

FI
SWE