....

Rakennukset

Useimmat rakennukset Postimäellä ovat niin sanottuja mäkitupia, pieniä vaatimattomia taloja, jotka on rakennettu toisen omistamalle maalle. Postimäellä oli vuonna 1889 toteutettuun isojakoon asti kolme maatilaa, jotka tuolloin siirrettiin toisiin paikkoihin kylällä, ja jäljelle jäivät mäkituvat. Tämäntyyppisiä rakennuksia asuttivat henkilöt, jotka eivät varsinaisesti saaneet toimentuloaan maanviljelystä. He olivat usein käsityöläisiä, näin oli myös Postimäellä. Postimäen asukkaat olivat vaatimatonta väkeä, mutta monet heistä olivat kuitenkin yhteiskunnan kunnioitettuja jäseniä vakituisten ja suhteellisen hyvin palkattujen käsityötehtäviensä vuoksi. Suomessa on säilynyt erittäin harvoja mäkitupalaisalueita tähän päivään asti, ja Postimäki on siitä syystä ainutlaatuinen luokassaan.

Alla olevassa luvussa Postimäen rakennukset kuvaillaan lyhyesti.

..

Byggnaderna

De flesta av byggnaderna på Postbacken är så kallade backstugor, det vill säga små enkla hus byggda på någon annans mark. På Postbacken fanns fram till storskiftesregleringen 1889 tre bondhemman som då flyttades ut till andra platser i byn, och kvar blev backstugorna. Denna typ av stugor beboddes av personer som inte huvudsakligen sysslade med jordbruk, ofta hantverkare och så också på Postbacken. Postbackens invånare var enkelt folk, men var ändå högt aktade samhällsmedlemmar i och med sina stadigvarande och rätt välbetalda hantverkararbeten. I Finland har ytterst få backstuguområden bevarats, och Postbacken är därför unikt i sitt slag.

Nedan presenteras Postbackens byggnader i korthet!

....

Postimäki_Karta_web.jpg
1ext.JPG

1. Kahvitupa..1. Kaffestugan

....

Kahvitupa on todennäköisesti osa Jontaksen maatilaan kuuluvaa maalaistaloa, joka sijaitsi mäellä ennen vuoden 1889 isojakoa. Jostain syystä taloa ei siirretty muun maatilan kanssa, sen sijaan tuvan asutti sen jälkeen seppä ja sitä kutsutaan siitä syystä ”Sepän tuvaksi”. Nykyään talossa sijaitsee kahvitupa ja siinä on tyylinmukainen sisustus, jonka on suunnitellut vuonna 1970 taiteilija Heimo Valve.

..

Sannolikt del av bondstugan som hörde till hemmanet Jontas som låg på backen innan storskiftesregleringen 1889. Av någon anledning flyttades inte huset ut med resten av hemmanet, utan beboddes därefter av smeden och kallas därför ”sminns stuvun”. Inhyser idag kaffestuga med en stilenlig inredning planerad år 1970 av konstnären Heimo Valve.

....

Postimäki_luhtiaitta.JPG

2. Luhtiaitta..2. Loftsbodan

....

Kaksikerroksinen luhtiaitta, molemmissa kerroksissa kaksi huonetta sekä luhti. Ainutlaatuista on, että yhdessä pohjakerroksen huoneessa on tulisija.  Rakennusta on ennen kutsuttu ”Petterin aitaksi” koska siinä asui alivuokralaisena viljatorppari Petter Forsblom (1856-1934) Sofia-vaimoineen. Yläkertaa on käytetty asuntona ja vierashuoneena aina 1980-luvulle asti, ja alakerran toista huonetta käytetään näyttelytilana ja pienenä myymälänä.

..

Loftsbod med två våningar med två rum var, samt svale. Ovanlig så till vida att det ena rummet på nedre planet har eldstad. Byggnaden har tidigare kallats för ”Pettersbodan” efter spannmålstorparen Petter Forsblom (1856-1934) som bodde som inhysing i byggnaden med sin fru Sofia. Övre våningen har använts som bostad och gästrum ända in på 1980-talet, och ett av rummen på nedre våningen används som utställningslokal.

....

Winterin_tupa.jpg

3. Winterin tupa..3. Winters stuga

....

Tuvan päätyyn on kaiverrettu vuosiluku 1793, ja se on siten yksi mäen vanhimpia rakennuksia. Nimi ”Winterin tupa” on peräisin Karl Winter -nimiseltä rengiltä (1858-1924), josta tuli myöhemmin mäkitupalainen. Tupaa käytettiin asuntona vielä 60-luvulla, vaikka asumispinta-ala ei ole suurempi kuin 3 x 3 m.

..

Har årtalet 1793 inristat på gaveln och därmed en av de äldsta byggnaderna på backen. Kallas ”Winters stuga” efter Karl Winter (1858-1924) var en dräng som senare blev backstugubo. Beboddes ännu på 60-talet trots att boytan inte uppgår till mer än 3 x 3 m.

....

Savusauna_4ext.JPG

4. Savusauna..4. Rökbastun

....

Saunan rakensi noin vuonna 1900 Karl Lönnfors, joka syntyi Postimäellä. Sauna seisoi aiemmin maantien toisella puolella Lönnforsin tuvan vieressä, mutta luovutettiin ja siirrettiin Postimäelle 1972.'

..

Byggdes kring år 1900 av Karl Lönnfors, född på Postbacken. Stod tidigare på andra sidan landsvägen vid hans stuga men donerades och flyttades upp på backen år 1972.

....

Englundin ulkorakennus.JPG

5. Englundin ulkorakennus..5. Englundska uthuset

....

Rakennusvuosi tuntematon, mutta todennäköisesti 1800-luvun lopulta, kuten myös asuintalo, johon se kuuluu. Rakennettiin nykyiseen muotoon 1920. Rakennuksessa on nykyään varasto ja WC:t.

..

Byggnadsår okänt, men sannolikt från slutet av 1800-talet liksom bostadshuset som uthuset tillhör. Ombyggdes till sin nuvarande form 1920. Nu inhyser byggnaden förråd och toaletter.

....

Olkimuseo_6ext.JPG

6. Olkimuseo (Englundin tupa)..6. Halmmuseet (Englundska huset)

....

Tämän talon rakensivat 1890-luvulla puuseppä Johan Emil Siltala (synt.1874) ja hänen vaimonsa. Se myytiin myöhemmin ja sen osti August Tomasson, jonka poika Felix Englund sai talon haltuunsa. Hänen leskirouvansa Fanny Englund möi talon BUF:ille. BUF:in ryhtyessä hoitamaan Postimäkeä tämä talo oli mäen kaikista rakennuksista huonokuntoisin, ja se on siksi restauroitu perusteellisesti. Restauroinnin yhteydessä taloon rakennettiin myös ajanmukainen eteinen. Nykyään rakennuksessa toimii olkimuseo, jonka perustivat 1983 Gusti Waselius ja Gunnel Busk.

..

Byggdes på 1890-talet av snickaren Johan Emil Siltala (f.1874) med fru. Såldes senare och köptes av August Tomasson vars son Felix Englund sedan övertog huset. Hans änka Fanny Englund var den som sålde huset till BUF. Huset var i sämst skick av alla backens byggnader då BUF tog över, och har därför restaurerats grundligt. I samband med restaureringen fick huset också en tidstypisk farstu. Nu inhyser byggnaden ett museum med halmarbeten som inrättades år 1983 av Gusti Waselius och Gunnel Busk.

....

Eva-tädin-tupa.jpg

7. Eva-tädin tupa..7.Eva-mosters stuga

....

Rakennus seisoi alussa mäen eteläpuolella maantien varrella, mutta se siirrettiin ylös Postimäelle isojaon yhteydessä 1889. Tupa on luultavasti peräisin 1800-luvun alusta. Se on saanut nimensä ”Eva-tädiltä”, Eva Sofia Seislingiltä (1814-1896). Hän oli piika, joka eteni emännöitsijäksi ja ompelijaksi, ja myöhemmin, kun hän oli ikääntynyt, hänestä tuli opettaja kylän nuorille. Oppitunnit pidettiin pöydän äärellä Eva-tädin pienessä tuvassa. Talo rappeutui mäelle siirron jälkeen, ja sitä käytettiin vain heinälatona. Se vaati siten perusteellisen restauroinnin, joka valmistui 1981.

..

Byggnaden stod ursprungligen söder om backen vid landsvägen, men flyttades upp på Postbacken vid storskiftesregleringen 1889. Stugan är troligen från 1800-talets början. Den har fått sitt namn efter ”Eva-moster”, Eva Sofia Seisling (1814-1896). Hon var en piga som avancerade till hushållerska och sömmerska och sedan på äldre dagar blev lärarinna för byns unga. Lektionerna hölls runt bordet i hennes lilla stuga. Efter flytten upp på backen förföll huset och användes bara som hölada, och krävde därför en omfattande restaurering som blev klar 1981.

....

 

Lindnäsin ulkorakennus

8. Lindnäsin ulkorakennus..8. Lindnäs uthus

....

Rakennusvuosi tuntematon, mutta osittain uudelleenrakennettu 1940- ja 1950-luvuilla.

..

Byggnadsår okänt, men delvis ombyggt på 1940- och 1950-talet.

....

Lindnäs_9ext.JPG

9. Lindnäs (Ajomiehen tupa)..

....

Rakennusvuosi tuntematon, mutta talon omistivat 1800-luvun lopulla Albert Lindholm (1853-1941), renki ja mäkitupalainen, ja hänen vaimonsa Sofia, joka oli seudun merkittäviä oljenpunojia. Talo on yhä asuinkäytössä kesäisin, eikä sitä tällä hetkellä käytetä osana Postimäkeä.

..

Byggnadsår okänt, men ägdes under slutet av 1800-talet av Albert Lindholm (1853-1941), dräng och backstugubo, och hans fru Sofia som var en av traktens mest framstående halmfläterskor. Deras dotter Mia gifte sig sedermera med slaktaren Arne Toivonen och flyttade in i Lindnäs 1941. Huset bebos fortfarande sommartid, och används inte för tillfället som del av Postbacken.

....

Areenateatteri

10. Areenateatteri..10. Arenateatern

....

Postimäen uusin tulokas, katolla varustettu rakennus, johon kuuluvat lava ja katsomo, rakennettu 1979 kesäteatterin ja laulukonserttien tarpeisiin. Ainutlaatuinen sikäli, että katsomoparvekkeita on neljään eri ilmasuuntaan. Tämän odotettiin avaavan mahdollisuuksia kokeilevaan teatteriin ja vuorovaikutukseen.

..

Postbackens nykomling, en takförsedd byggnad med scen och läktare byggd år 1979 för sommarteaterns och viskonserternas behov. Unik så till vida att den har läktare i alla fyra vädersträck, vilket tänktes öppna möjligheter till experimentella former av teater och interaktion.

....

11ext.JPG

11. Kraun aitta..11. Kraubodan

....

Siirretty vuonna 1972 Krauvakselta, joka sijaitsee yhden kilometrin päässä Postimäeltä itään. Aitta seisoi kuitenkin mäellä ennen isojakoa 1800-luvun lopulla. Aitan päätyyn on kaiverrettu vuosiluku 1760, ja se on siten Postimäen vanhin rakennus, jonka rakennusvuosi voidaan vahvistaa varmuudella.

..

Flyttad år 1972 från Krauvas  1 km öster om Postbacken, men har stått på backen innan storskiftesregleringen i 1800-talets slut. Boden har årtalet 1760 inristat på gaveln, och är därmed Postbackens äldsta byggnads vars byggnadsår säkert kan bekräftas.

....

12ext.JPG

12. Fanny Ingelinin ulkorakennus..12. Fanny Ingelins uthus

....

Rakennusvuosi tuntematon, mutta samalla paikalla seisoi vielä 1920-luvulla pieni navetta. Siten ulkorakennus ei todennäköisesti ole kovin vanha.

..

Byggnadsår okänt, men på ungefär samma plats fanns ännu på 1920-talet en liten ladugård så uthuset är troligen inte särskilt gammalt.

....

Fanny Ingelin tupa

13. Fanny Ingelinin tupa (Suutarin tupa)..13. Fanny Ingelins hus (Skomars)

....

Tässä mäkituvassa, joka on luultavasti rakennettu vuoden 1820 aikoihin, asui ainakin kolme sukupolvea Lönnforsin suutareita. Ensimmäinen tunnettu suutari oli Gustaf Gustafsson Lönnfors (1795-1831). Gustaf Adolf Lönnforsin ja August Lönnforsin jälkeen tupa myytiin muutaman kerran ja sen osti 1946 suutari Evert Ingelin (1884-1957). Hänen vaimonsa Fanny oli Postimäen viimeinen asukas kuolemaansa asti 1987. Tuvasta löytyvät Fannyn kangaspuut, rukki ja pitsinnypläysvälineet sekä täydellinen suutarintyöpaja.

..

I denna backstuga, troligen byggd kring 1820, bodde skomakare Lönnfors i åtminstone tre generationer. Den första kända skomakaren var Gustaf Gustafsson Lönnfors (1795-1831). Efter Gustaf Adolf Lönnfors och August Lönnfors såldes stugan sedan ett antal gånger och köptes igen år 1946 av skomakaren Evert Ingelin (1884-1957). Hans fru Fanny var den sista invånaren på Postbacken fram till sin död år 1987. I stugan finns Fannys vävstol, spinnrock och knyppelutrustning i stugan, samt en komplett skomakarverkstad.

....

Lina Sandströmin tupa

14. Lina Sandströmin tupa (Sepän tupa)..

14. Lina Sandströms stuga (Smedens stuga)

....

Tuvan rakensi seppä ja mäkitupalainen Johan Sandström (1808-1855) tien varrelle vuonna 1835. Hänen poikansa Frans lunasti tontin 1920. Lapsenlapsi Konstantin asui talossa ja toimi seppänä, mutta muutti myöhemmin pois ja talon viimeiseksi asukkaaksi jäi hänen sisarpuolensa Lina. Hän kuoli 1960, ja tupa ja kaikki mitä siihen kuului jäi hänen jäljiltään alkuperäiseen asuunsa.  Tuvassa jopa sokeriastian sokeri on peräisin Lina Sandströmin ajalta.

..

Uppfördes nere vid vägen år 1835 av smeden och backstugubon Johan Sandström (1808-1855). Hans son Frans inlöste tomten 1920. Sonsonen Konstantin bodde där och verkade som smed, men flyttade sedan och husets sista invånare var hans halvsyster Lina. Hon dog år 1960 och lämnade allt precis som det var. I stugan står t.o.m. sockret kvar i sockerskålen från Lina Sandströms tid.

....

Sepän paja

15. Paja..15. Smedjan

....

Paja oli aiemmin alempana tien varrella ja käytössä noin 1860-1950. Se seisoo siinä, missä ”Vaatturi-Anten” talo seisoi 1940-luvulle asti. Vaatturin talo oli kopio Lina Sandströmin talosta, ja siinä asui ja työskenteli ainakin kolme sukupolvea vaattureita. Sepän paja lahjoitettiin vuonna 1968 BUF:ille ja se sisältää täysilukuisen kokoelman sepän työkaluja. Kokoelman lahjoitti Postimäelle vuonna 1977 Sandströmin sepän lapsenlapsi Knut, myös seppä ammatiltaan.

..

I användning nere vid vägen ca 1860-1950. Står där ”Skräddar-Antes” hus stod fram till 1940-talet. Skräddarns hus var en exakt kopia av Lina Sandströms stuga där åtminstone tre generationer skräddare bodde och arbetade. Smedjan donerades år 1968 till BUF och innehåller en komplett uppsättning smidesverktyg som donerades 1977 av smeden Sandströms son Knut, också smed till yrket.

....

Sepän pajan ulkorakennus

16. Sepän pajan ulkorakennus..16. Smedens uthus

....

Sandströmin sepän ulkorakennus ja navetta.

..

Smeden Sandströms uthus och ladugård.

....

17. Fridhem (Sofian tupa).JPG

17. Fridhem (Sofian tupa)..17. Fridhem

....

Tupa on rakennettu 1870, ja siinä asui kauan käsityönopettaja Sofia Forsman (1858-1933), joka oli Ilolan huomattavin oljenpunoja. Taloa muuttivat ja sen turmelivat 1900-luvun omistajat, ja sillä on siten vain vähän museollista arvoa. Talo on remontoitu valmiiksi ja vuokrattuna vuonna 2017 lähtien.

..

Byggt 1870 och länge bebott av handarbetslärarinnan Sofia Forsman (1858-1933) som var Illbys främsta halmfläterska. Huset ändrades och förvanskades av ägare under 1900-talet och har därför litet musealt värde. I huset finns nu kontor och omklädningsrum för guider. Huset är färdigtrenoverat och uthyrt sedan år 2017.

....

18. Fridhemin ulkorakennus

18. Fridhemin ulkorakennus..18. Fridhems uthus

....

Pieni ulkorakennus, joka ei ole kovin vanha.

..

En liten uthusbyggnad som inte är särskilt gammal.

....


....

(Lähde: Göran Selénin koostama moniste, 1993)..

(Källa: Kompendium sammanställt av Göran Selén 1993)

....

FI
SWE